Kirjoitettu 18.1.2011, 1:01. 94 henkilöä on lukenut tätä.

Mun ja mun vanhempien välit on kaikkea muuta kun haluaisin. en tiedä mitä tehdä ja tuntuu että olen niin väsynyt miettimään edes.
en oo äitille puhunu sitten viimekesän kun se tuli kännissä meidän häihin ja sanomatta mitään lähti kesken hääjuhlan. se oli viimenen naula arkkuun mulle, äiti on juonu monta vuotta. jos tarkkoja ollaan se alotti kun olin 10-vuotias. sillon mun vnhemmat erosi. Sillo pikkutyttönä olin vaa niin pirun naiivi ja uskottelin että äiti on hyvä äiti. viina oli saanu siitä jo yliotteen ja se oli jo sijalla 1.
isä taas hakkas mua kun olin teini iässä, muutin äidiltä isälle kun äiti ei sietäny eikä kestäny mun teini uhmaani. Eipä isäkään pärjänny.
Muistan kerran ku se repi mut hiuksista lattialle, potki mua selkään ja haukkui huoraksi. Olin silloin 14 tai 15. Äitipuoli taustalla vaa päivitteli etttä ihan oikein tolle.

myönnän kyl oman osuuteni. osasin just vetää oikeista naruista että sain ne suuttumaan. varastelin ja olin ruma suustani. Olin ns. ongelmanuori.
olin 15, just täyttämässä 16 kun mut vietiin pitköön niemeen hoitoon. äiti lähti etelään teneriffalle ilmottamatta osastolle ja isä halus kostaa kun olin ollu niin inhottava. Joten tampereen kaupunki siis huostaanotti mut. Kumpikin oli siis tavoittamattomissa.
Seuraavat 2 viikkoa olinkin siellä kaltereitten takana. enkä päässyt mihinkään viikonloppulomalle. mut sitten jo pääsinkin pois.

en tiedä miks mut nää asiat taas tuli mieleen jostai kumman syystä ja johki näitä halusin purkaa.

eliza86