Kirjoitettu 11.11.2010, 17:10. 15 henkilöä on lukenut tätä.

Voi ihana! Muistan, kun sitä sillon 9-vuotiaana opeteltiin koulussa. Oli kaikki hupaisat ostakaa makkaraa-, edelweissit-, ja Maijan karitsatkin musiikinkirjassa soittoharjoituksina. Mä soittelen tosin nokkahuilua toisinaan vieläkin, koska se on vaan jotenkin niin mukava. Itselläni on se perus muoviversio, mutta puisesta lähtis itseäni enemmän miellyttävä ääni, pehmeämpi. Nokkahuiluharjoittelun vuoksi opiskelin joskus myös poikkihuilua soittamaan. Sitä en enää soita aktiivisesti, mutta toisinaan tulee vähän reenattua ruostuneita taitoja senkin saralla. Pan-huilun vielä tahtoisin mun huilukokoelmaan. Se jos mikä on upea ääninen!

tyhjaikkuna